Where it begins

Joku ompelukärpänen on päässyt puraisemaan... Taitaa olla se joka keväinen, etelänlomiltaan palaava laji, jolta en välttynyt tänäkään vuonna. Pitäis kai vaan pysyä neljän seinän sisällä tartunnan pelossa. Pinterest ja blogit on siis selattu läpi ja Eurokankaassa käyty. Ennen kuin uudet kankaat pääsi framille, piti kuitenkin tehdä varaston tyhjennystä.

Viime kesältä käyttämättä jäi pätkä ihanaa Inkaraita- kangasta. Kangas on puuvilla stretchiä ja niin vinoa kuin voi olla. Tämä korostuu tietenkin raidallisessa kankaassa. Hetken jos toisenkin taistelin lankasuoran ja suorien raitojen kanssa, mutta luovutin. Ei ne kuitenkaan mätsää. Onneksi kuosi on aikamoista värioksennusta, että ehkä siitä ei ihan heti paista silmään, ettei raitoja ole kohdistettu?

Haaveissa oli vyötäröltä tiukka ja hieman levenevä malli, taskut plussaa. Blogeissa tuli vastaan Liesl& Co Everyday skirt joka vaikutti oikein hyvältä. Ensin ajattelin kaavoittavani hameen itse, mutta kun kaavan ostoa suositeltiin useammassa blogissa, päätin vinguttaa visaa ja säästyä harmailta hiuksilta. Se oli varmasti oikea päätös, koska kaava oli just eikä melkein hyvä! Ainoa muutos jonka tein, oli helman lyhennys. Ohjeissa neuvottiin tekemään kokoa pienempi hame jos haluaa sen luonnolliselle vyötärölle, muuten hameen on tarkoitus olla jossain navan seutuvilla. Näin tein ja hyvä tuli. Taskut on just oikeassa kohdassa ja sopivan kokoiset. Taakse tulevan kuminauhakujan kokoaminen oli uutta minulle, mutta tykkäsin tekniikasta. Ja kun hame näyttää nurjaltakin noin hienolta, voidaan kai sanoa että on onnistuttu? Hameen pariksi valkoinen t-paita tai vielä suunnitelmissa oleva crop top. Mustakin menee toki ja vaikka sukkiksetkin. Lähtökohtaisesti kuitenkin tässä on ensi kesän luottohamonen.

Ompelun ohessa olen kuunnellut pitkästä aikaa radiota. Vaikka ihan kaikki ei ole paremmin tällä kyseisellä saarella, niin radiota nuo osaavat ainakin Briteissä tehdä! BBC Radio 1 on pauhannut ja muistin taas miksi sitä tykkään kuunnella. Ei pelkästään se kieli, mutta myös biisien paljous ja niiden laatu! Ei kuulu cheekit ja stigit mun radiostani! Sen sijaan oon fiilistellyt ihan täysillä James Baytä, SOAKia ja Jess Glynneä. Jokohan tuli tarpeeksi pitkä ja sekava postaus? Tärkeimmät pointit: loistava uusi hame ja ihana BBC radio 1 <3

Dala häst

Elämä on vienyt aika vauhdilla koko alkuvuoden, ja lähestulkoon kaikki käsityötkin oli useamman viikon tauolla. Minkäs teet jos ei kotiin päästyään jaksa eväänsäkään liikauttaa? Toki kaiken sen stressin vastapainoksi muutama kerros sukan neulontaa olisi varmaan ollut ihan hyvästä. No nyt kuitenkin stressin aiheuttaja, työharjoittelu, on ohi ja paluu arkeen tapahtunut. Paluu arkeen onkin hyvä aloittaa lomalla ja näin ollen vietänkin parhaillaan hiihtolomaa. Ensi viikolla jaksaakin sitten taas opiskella.

Lomaa varten tein suuria suunnitelmia. Nukun pitkiä yöunia, en laita herätyskelloa, käyn kirpparilla, raidaan Eurokankaan palaosaston, ompelen n. 100 ihanaa juttua jotka on mielessä, neulon keskeneräiset loppuun, neulon jotain uutta yms. Rentouttavaa lomaa siis minulle.

Kaikesta väsymyksestä huolimatta, aloitin listan purkamisen heti maanantaina. Ompelin ekan ihanan jutun sadasta ja tein loppuun jotain ennen joulua aloittamaani. Ostin (luultavasti) kesän alennusmyynneistä Lindexin perusneuleen ajatuksena kirjoa siihen jokin kuvio. Hetken pyörittelin mielessäni ajatusta kuumailmapallosta tai flamingosta, mutta jotenkin päädyin kuitenkin heppaan. Eikä ihan mihin tahansa heppaan vaan uljaaseen Taalainmaan hevoseen. Netistä tulostetun kuvan avulla kirjoin hepan ääriviivat ja aloin siitten täyttämään heppaa väreillä. Tarkoitus oli käyttää jokaista väriä vain kerran, mutta oranssia livahti kahteen kuvioon.

Ehkä laitan heppapaidan päälle kouluun paluun kunniaksi!

Kirjoneuleharjoitus

Yksi tämän talven tavoitteista oli harjoitella ja handlata kirjoneule. Harjoitukset jäi aika vähäisiksi, mutta yhdet sukat tein. Eikä se niin vaikeeta ollutkaan, kuin pelkäsin. Vaikeinta oli kuvion seuraaminen. Siinä kun neuloo koulussa ja kuuntelee samalla luentoa, menee helposti sekaisin. Taisi olla turvallisuuskoulutus muuten ekan sukan aikana menossa, ei siis ihme että tuli virheitä, turvallisuusjutut on niin mielenkiintoisia! Virheet ei paljoa haittaa kun sukka sujahtaa saappaaseen. Tai Kuomaan. Tästä on hyvä jatkaa harjoituksia!

Unicorn got sick

Siskolla oli synttärit tulossa. Hän on joskus menneisyydessä ottanut pitempään lainaan yhdet villasukat omista varastoistani, mutta oletan että ne on jo menneiden talvien lumien lailla kadonneet. Facebookin Voihan villasukka-ryhmässä näin kuvan So Sweet sockseista, jotka oli neulottu uudesta Nallesta. Kuva jäi kummittelemaan ja lopulta oli haettava hattarainen Nalle-kerä kotiin. En oikeen osaa päättää onko toi kiva lanka vai ihan kamala. Sävyä ei voi olla kuvailematta ilman jotain yksisarvis vertausta. Jostain syystä sain päähäni että olisi kiva kokeilla jotain uutta näiden sukkien kanssa. Päädyin siis tekemään sukat kaksi yhtäaikaa ja pyöröpuikoilla. Ohjeessa oli myös ristiinvahvistettu kantapää ja paksu nauhakavennus varpaissa.

Noh, sukat lähti liikkeelle yhtäaikaa, mutta kantapään kohdalla tuli sen verran virheitä kavennuksissa, että luovutin. Ei ollut minulle se tekniikka. Loppu hyvin kaikki hyvin, sukat valmistui ja hienot tuli! Paketoin sukat silkkipapaperiin kun ei lahjapaperia ollut. Hieman haparoiden vielä saajan nimi teipillä ja loistava lahja on valmis! Sisko ainakin tykkäs, ja kai itsekin alan sille kannalle kääntyä.